Hääpäivän aamu 22/8/15

Tuore rouva täällä MOI!

Täällä ollaan yhtä hymyä oltu lauantaista saakka. Siis huhhuh. Meidän päivä oli tunteikas, lämminhenkinen, hauska ja rento! Täynnä rakkautta, ihania ihmisiä ja hauskanpitoa. Kaikkea mitä tuolta päivältä saattoi toivoa, ja enemmänkin.

Lauantaina herättiin tyttöjen kanssa jo klo 06, kuuden tunnin yöunien jälkeen. Yllättävän hyvin sainkin nukuttua, kun koko edeltävä viikko oli mennyt järjettömän vähäisillä yöunilla. Aamulla oli niin kova jännitys, että sai ihan tosissaan tehdä kaikkensa, ettei joutunut halailemaan vessanpönttöä. Onneksi se helpotti pian ja muutaman mansikankin sain syötyä :D

7.30 meikkaaja- ja kampaajatytöt tulivatkin jo kolkuttelemaan kotiovea, ja siitä se valmistautuminen lähti tosissaan käyntiin. Hommaa siinä olikin laittaa kaksi kaasoa ja morsian juhlakuosiin! Meille jäi kummiskin lopulta hyvin luppoaikaa, jonka takia jännitys pääsi hiipimään taas esiin, mutta siitäkin selvittiin.

Aamussa hämmentävintä oli se, että kaikki meni nappiin, mihinkään ei ollut kiire. Sulhasen aamu oli taas vähän toisenlainen kauluspaitaan palaneiden reikien kanssa :D

Jännitys kirkon ovella iskän käsipuolessa roikkuessa oli hurja. Jalkojen tutina oli jotain ihan ennen kokematonta, kun odoteltiin portailla sisääntulomarssin alkamista. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, kukaan ei kompastunut ja pappi puhui kauniisti ja naimisissa ollaan onnellisesti!

Minkku

Oulunkylän vanha kirkko

Moi!

Eilen käytiin katsastamassa vihkikirkkomme Tahdon-illassa. Tiesin kirkon olevan pieni, mutta sehän on tosi pieni! Ovelta on varmaankin reilut kymmenen askelta, kun onkin jo alttarilla. Tämä ei kyllä ole mikään ongelma, vaan pikemminkin hyvä juttu, koska todennäköisyys kompastua on hiukan matalampi lyhyemmällä matkalla, hah. Kutsuvierasmääräkin on näillä näkymin jotain 55 ihmisen luokkaa, joten senkin puolesta kirkko on juuri sopiva meille.

Jotenkin alkoi jännitys pukkaamaan päälle kirkossa ollessa. Tuosta sitten kävelen ja tuossa mennään naimisiin! Voi apua. Meidän vihkipappimme tulee eri seurakunnasta, joten Oulunkylän vanhassa kirkossa ollaan seuraavan kerran sitten hääpäivänä! Kirkkoharjoitukset ovat siis jossain muussa kirkossa, mikä vähän harmittaa, koska Oulunkylässä ei esimerkiksi ole mitään morsiushuonetta, missä voisin odotella, vaan se vaatii hieman erilaista järjestelyä. Tätä olisi ollut kiva päästä edes kerran treenaamaan, ettei itse hääpäivänä mene häseltämiseksi. Vihkikaava on lyhyimmillään vain vartin, meidän kohdallamme varmaankin noin 20-25min luokkaa.

Kanttori esitti uruilla perinteisempiä häämarsseja ja laulaja pianosäestyksellä modernimpaa häämusiikkia. Henkilökohtaisesti olen vähän eri mieltä musiikin moderniudesta, vaikka ihan kauniita tekstejä olikin.

Oltiin onneksi täysin samaa mieltä sisääntulo- ja poistumismarsseista, joten ne on nyt lyöty lukkoon! Pitääkin vetää yli listalta. Löysin myös ihanan biisin myös kirkossa esitettäväksi! Muutaman viikon päästä saadaan tietää kanttorimme ja peukut pystyyn, että tämän biisin saa siellä esittää.

Tänään jäljellä 103 päivää! Huomenna käynnistyy kutsukorttitehdas, otin kyllä jo vähän varaslähtöä tänään. Toukukuun aikana ne on pakko saada postiin, toivottavasti jo ensi viikolla.

Minkku

Postia kirkolta

Vihdoinkin taas tapahtuu jotain konkreettista!

Kirkon järjestämä TAHDON-ilta hääpareille on meidän kohdallamme Oulunkylän Vanhassa kirkossa lauantaina 9.5. Kiva päästä kunnolla tutustumaan itse kirkkoon ja kuulla mitä kaikkea esimerkiksi vihkikaava pitää sisällään. Kirkossa kanttorit esittävät myös häämarsseja ja muunlaista vihkimiseen sopivaa musiikkia. Ehkä saadaan myös vastaus siihen, milloin vihkipappimme selviää. Onpa jännää!

Kysymyksiä ei vielä ole sen kummemmin ponnahtanut mieleen, mutta onneksi tässä on muutama viikko aikaa pohtia, mitä sitten olisi tarpeellista kysyä.

Avioliiton esteiden tutkintapyyntö on mahdollista myös jo tehdä, koska hääpäivään on alle neljä kuukautta! Hui. Jossain välissä pitää tämäkin hoitaa.

Kutsut ovat tulostamista ja viimeistä silausta vaille valmiit. Muutama osoite pitää myös vielä metsästää, kunnes homma on kokonaan paketissa. Keskiviikkona kaasot tulevat meille askarteluavuksi, ja toivottavasti saadaan mahdollisimman paljon tehtyä. Odotukset ovat askartelun suhteen korkealla, koska olisi ihanaa lopultakin saada näpertelyt pakettiin, ettei tarvitsisi niillä enää päätään vaivata. Tosin hommaa on niin paljon, että taitaa jäädä haaveeksi :D Mutta tahti on kolmen lisäkäsiparin kanssa varmasti vähän tehokkaampi, kuin yksin.

Kivaa alkanutta viikkoa!

Minkku

Söpö pitsikori pussukoille

Pitsihullu täällä moi! Tästä korista jaetaan onnenkyyneleitä-pussukat ja varmaankin myös huiskutusviirit. Pussukoita täytyykin vielä näperrellä muutama lisää, ja mietittiinkin, saisiko huiskutuskepit jotenkin paperipussukkaan kiinni, että ne olisivat ikäänkuin valmis paketti jaettavaksi. Onneksi jätin erään toisen, vähän rupuisemman pitsikorin suosiolla kirpparille viime viikolla, koska tämän löytäminen se vasta riemastuttikin! Jee! Ja lompakko keveni vain alle kymmenellä eurolla.

On ollut tosi kiireinen, vaikkakin kiva viikko, mutta onneksi se silti on kohta lopuillaan ja pääsee ansaittuun viikonlopun viettoon! Tiedossa mm. sauna-iltaa ystävän kanssa, ja ehkä myös hääkimpun testailua, jos vain aika riittää. Lisäksi sain pakkomielteen eräästä suurehkosta somisteesta, joka on pakko saada häihin, siitä lisää myöhemmin!

Mitäs pidätte pitsikorista?

Minkku

DIY- Onnenkyyneleitä

HAHAA!

Taas yksi asia ylivedettäväksi todellakin loputtomalta listalta!

Nämä nenäliinapussukat jaetaan kirkon ovella, ja jos kyynel tirahtaa silmäkulmasta, on apu lähellä! Paperipussi aivan taatusti rahisee avattaessa, mutta hihih, se on selvä merkki, että ainakin joku edes on liikuttunut. Tai kamalassa flunssassa.

Joka tapauksessa, tässä nämä nyt ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan! Näihin on käytetty pieniä paperipusseja, minikokoisia kakkupapereita, liimaa ja vanhempaa mallia olevaa Dymo-tarrakirjoitinta.

Kostea liima kuultaa kakkupaperista vielä läpi, onneksi se kuivuu huomaamattomaksi. Yksi väliviiva täytyy vielä lisätä jokaiseen kakkupaperiin, dymolla tämä oli vähän liian haastavaa. Ihme muutenkin, ettei koko kirjoitin paukahtanut taivaan tuuliin, kun hakkasin sitä vähän liian innokkaalla tarmolla. Hups. Sen olisi syytä kestää vielä muutamat askartelut.

Sisustuspuoli on nyt näköjään täysin hunningolla puuttuvan luonnonvalon ja hääintoilun takia. Onneksi kohta on kevät!

Minkku

Kirkkolöytö

Moi!

Ei ollut sittenkään "tyytyminen" Puistolan kirkkoon. Äitini teki ihan loistavan löydön. Oulunkylän vanha kirkko! Voi että, sopii niin hyvin teemankin puolesta jo! Ihan käsittämätöntä, että saatiin kuin saatiinkin päivän ainoa vapaa vihkiaika juurikin sinne! Yhtä hymyä täällä, jihuu!

kuvat helsinginkirkot.fi

On tuo kylläkin ehdottomasti paras hurmaava pieni puukirkko! Kirkon myötä myös asia tuli konkreettiseksi, me todella ollaan menossa naimisiin! Ihan kuin vähän jännittäisi jo suuri päivä, hui.

Toinen ihan mahtava asia on ollut valokuvaajan löytäminen! Kertakaikkiaan taitava tyyppi. En malta odottaa, että päästään kuvailemaan :) Luotto häneen on ihan kymppiplussa. Kuvaaja ja kirkkosöpöliini, ei voi tarpeeksi hehkuttaa!

Nyt on sitten kirkko, juhlapaikka, pitopalvelu, valokuvaaja. Kaikki niin sanotusti suurimmat asiat hoidossa, niin loistavaa! Seuraavaksi pitää ratkaista esiintyjäpuoli. Dj vai bändi? Myös spotifysoittolista ruokailun ajaksi on vielä ihan auki. Meillä on noutopöytä, ei vaan mitään käsitystä, kuinka kauan ihmiset syövät? Ehkä teen varmuudeksi piiiiiitkän soittolistan. Ja ylipäätään päivän ohjelmaa ja kulkua on myös syytä alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan, ei hommat lopu kesken.

Minkku

Kirkko ja epäonni

Heippa! Voihan suuri pettymys, kun ei saatu vihkiaikaa Pyhän Laurin kirkkoon toivomallemme päivälle. Ensin olin ihan maani myynyt, kunnes loistavia pointteja alkoi sadella. Ensinnäkin, pieni vierasmäärämme (+-50) olisi saattanut hukkua suuren kirkon penkkirivistöihin. Pienemmässä kirkossa saisi mahdollisesti paremmin aikaan intiimin tunnelman. Kirkko-osuus juhlapäivästä on hirmuisen pieni, vihkikaavasta tietysti riippuen, joten turha tehdä tästä suurempaa ongelmaa. Tänään ollaan yhteydessä Puistolan kirkkoon päin. Onhan se erilainen fiilikseltään kuin Pyhän Laurin kirkko, mutta varmasti ok sekin.







Puistolan kirkko

Mukavaa viikkoa! Minkku