Viiksekäs virsiperjantai

Moi.

 On vähän epätodellinen olo, koska vietän perjantai-iltaani kuunnellen virsiä Youtubesta (:D). Sopivaa ei ole löytynyt, yllätysyllätys. Virret ei ole ehkä ihan sitä ominta alaa. Se ei vihkikaavassa ole pakollinen, mutta kuitenkin suositeltava. Löytyis nyt joku sopiva, niin tarttis tätäkään enää miettiä. Koirakin on ihmeissään näistä perjantain biisivalinnoista, voi raasua!

Ainakin kuusi kutsua on todistettavasti saapunut määränpäähänsä ja ensimmäiset ilmoittautumiset ovat myös tulleet! Jippii!

Ja suurta huvitusta täällä päässä aiheutti juuri se, mitä vähän uumoilinkin. Eli kun postimerkit laittaa omalla naamalla kuoriin, niin matkalla todella muuttuu viiksekkääksi Postin leimauksista. Olivia demonstroi teille vähän, mitä tarkoitan:

 Ja mitä vielä.. Kutsusta löytyi kuin löytyikin yksi VIRHE! Nukuin viimeiset kaksi yötä tosi huonosti, koska juhlapaikan osoitteessa on yksi nelonen liikaa. Terkuin oikoluettu ja tsekattu sata kertaa ennen tulostamista. Ehkä pikkuhiljaa pääsen tästä yli, päivämäärä ja meidän nimet on kuitenkin oikein, ehkä se on tärkeintä.

Sain tänään myös valmiiksi alustavan pöytäjärjestyksen! Sehän tietysti muuttuu noin 19 kertaa vielä, mutta onpa sentään olemassa valmiiksi tehty plaseeraus. Ja jos kaikki tulee, niin sitten se on  tietysti lopullinen. Yksinkertaista.

Kivaa pertsua!

T. Viiksivallut

Oulunkylän vanha kirkko

Moi!

Eilen käytiin katsastamassa vihkikirkkomme Tahdon-illassa. Tiesin kirkon olevan pieni, mutta sehän on tosi pieni! Ovelta on varmaankin reilut kymmenen askelta, kun onkin jo alttarilla. Tämä ei kyllä ole mikään ongelma, vaan pikemminkin hyvä juttu, koska todennäköisyys kompastua on hiukan matalampi lyhyemmällä matkalla, hah. Kutsuvierasmääräkin on näillä näkymin jotain 55 ihmisen luokkaa, joten senkin puolesta kirkko on juuri sopiva meille.

Jotenkin alkoi jännitys pukkaamaan päälle kirkossa ollessa. Tuosta sitten kävelen ja tuossa mennään naimisiin! Voi apua. Meidän vihkipappimme tulee eri seurakunnasta, joten Oulunkylän vanhassa kirkossa ollaan seuraavan kerran sitten hääpäivänä! Kirkkoharjoitukset ovat siis jossain muussa kirkossa, mikä vähän harmittaa, koska Oulunkylässä ei esimerkiksi ole mitään morsiushuonetta, missä voisin odotella, vaan se vaatii hieman erilaista järjestelyä. Tätä olisi ollut kiva päästä edes kerran treenaamaan, ettei itse hääpäivänä mene häseltämiseksi. Vihkikaava on lyhyimmillään vain vartin, meidän kohdallamme varmaankin noin 20-25min luokkaa.

Kanttori esitti uruilla perinteisempiä häämarsseja ja laulaja pianosäestyksellä modernimpaa häämusiikkia. Henkilökohtaisesti olen vähän eri mieltä musiikin moderniudesta, vaikka ihan kauniita tekstejä olikin.

Oltiin onneksi täysin samaa mieltä sisääntulo- ja poistumismarsseista, joten ne on nyt lyöty lukkoon! Pitääkin vetää yli listalta. Löysin myös ihanan biisin myös kirkossa esitettäväksi! Muutaman viikon päästä saadaan tietää kanttorimme ja peukut pystyyn, että tämän biisin saa siellä esittää.

Tänään jäljellä 103 päivää! Huomenna käynnistyy kutsukorttitehdas, otin kyllä jo vähän varaslähtöä tänään. Toukukuun aikana ne on pakko saada postiin, toivottavasti jo ensi viikolla.

Minkku

Vilikasper Kanth

Aikaisemmin pohdiskeltiin hääbändi-asioita ja oikeasti musapuolen järjestyminen oli lähempänä, kuin luulinkaan. Meillä oli tämän lahjakkuuden kanssa puhetta jo noin puolisen vuotta sitten, josko hän tulisi esiintymään häissämme, mutta asiasta käyty keskustelu unohtui hetkeksi. Vilkki on osa kaveriporukkaamme, ja näin ollen aika luonnollinen ratkaisu myös esiintyjäksi. Hän kilpaili juuri tovi sitten Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK2015) ja onpa tullut tutuksi myös Voice of Finlandista kuin Idolsistakin. Vilikasperin lisäksi hommataan häädj (tai Vilkki hommaa, tuntee ehkäpä paremmin musapuolen tyyppejä, kuin tämä morsmaikku) ylläpitämään bailuja loppuillan. Vilkin kanssa on alustavasti sovittu yhden biisin esittämisestä kirkossa ja muutaman muun sitten itse juhlissa. Tosin kirkossa esiintymiseen tarvitsee todennäköisesti jonkun luvan taas vaihteeksi, niin kuin kaikkeen muuhunkin tuntuu aina tarvitsevan. Kuitenkin häiden musapuoli on viittä vaille valmis, ihan superloistavaa! Dj:lle voisi alkaa tosin keräilemään vielä jonkunnäköistä toivelistaa Spotifyhin, jahka kerkeää!

Tämä ylläoleva biisi on yksi lempparicovereistani! Harmi vain, että hääjuhlaan liian surullinen.

Kamalasti kaikkia tekstejä odottaa luonnoksissa, mutta kiireinen helmikuu ei ota sitten millään rauhoittuakseen. Myöskin maaliskuun kohdalla kalenteri näyttää kaikkien vapaapäivien osalta aika tukkoiselta, mutta ainakin aika hujahtaa nopeasti! En ole vielä päättänyt, onko tämä hyvä vai huono asia, haha.

 Kaikenlisäksi häälaskuri raksuttaa menemään sellaisella tahdilla, että oksat pois! 176 yötä tuntuu olevan lähempänä, kuin luulenkaan.

Ihanaa loppuviikkoa!

Minkku

HÄÄBÄNDI HUKASSA

Tämä olisi viimeinen suuri asia häiden to do-listalla. Varaa bändi.

Helpommin sanottu, kuin tehty. Tuntuu, että hirvittävän monien bändien listoilla on jotain humpan ja iskelmän väliltä. Ei kovin paljoa nappaa. Ei sitten niin yhtään meitä.

Löysinkin meidän tyylisen bändin. Tai no, molempia miellyttävän oikeastaan, musiikkimaku kun meillä on aika erilainen. Vaikka tärkeää on kyllä muidenkin viihtyvyys, kun vain meidän :D Jokatapauksessa kaksi 45 minuutin settiä olisi tullut kustantamaan puhtaasti yli 2000€. Meinasin pyörtyä.

Toinen bändi, mikä on hyväksi havaittu, on jo varattu hääpäivänämme.

Jäädään kohta varmaan ilman, ja täytyy pakon sanelemana kasata itse kokoon se rytmiorkesteri.

Jotta mahdollisesti vältyttäisiin tältä kamalalta kohtalolta, kerro heti, jos tiedät jonkun hyvän bändin! Hyvä tarkoittaa tässä tapauksessa 2000-luvun musiikkia soittavaa, kohtuuhintaista, ei-humpahtavaa ja asiansa osaavaa bändiä.Täältä päästä alkaa ideat loppumaan. Tai sitten ollaan ilman ja kuunnellaan luonnon ääniä. Älämölöä siis. Phuuh.

Minkku