DIY huiskutusviirit

 Ei saippuakuplia, ei sokeririisiä, eikä varsinkaan oikeeta riisiä! Vaan huiskutusviirejä! Näillä sitten huiskutellaan menemään, kun astellaan kirkosta ulos avioparina (hih!). Ajatuksena oli tehdä viirit ihan vain grillitikkuihin ja maalata ne valkoiseksi, mutta kävipä onni ja löysin tikkaritikkuja! Luin, että narujen pituus olisi hyvä olla noin 50cm. Tutkin hiukan valmiina tilattavien viirien pituuksia, niissä koko narun mitta on noin 35-40 cm. Näiden viirien narujen pituus vaihtelee 30cm ja 50cm välillä.

Ostin mustaa, valkoista, harmaata ja beigeä satiininauhaa, ja tikun päässä on virkattua pitsiteippiä. Nämä on tehty tosiaan tikkaritikkuihin, jotka vaikuttaa aika kestäviltä. Salaisena aseena oli tällä kertaa myös kuumaliimapistooli! En ymmärrä, miten aikaisemmin ollaan pärjättykään ilman! Ja lista lyheni huiskujen osalta taas yhden hoidettavan asian verran, jippii!

Huiskutteleeko kukaan muu?

Minkku

Silkkisolmiot

Moi!

Tänään on etsitty anopin ja kaason voimin kuparin sävyisiä solmioita kohtuuhintaan ties mistä miesten kaupoista. Sävynä ehkä hieman haastava, eikä oikeaa väriä tietenkään mistään löytynyt. Yksi solmio oli sävyltään sinne päin, mutta neljänkympin hinta ei kauheasti houkutellut, varsinkin kun näitä asusteita oli ostoslistalla neljä kappaletta! Tämä morsian ei ihan helpolla luovuta, ja vaikka aikaisemmin olin jo kääntänyt netin ylösalaisin, optimistisena aloitin etsinnät uudestaan.

Ja hah, voitto! Neljä kravattia lähti tilaukseen juuri äsken. Mun to do-lista lyhenee huojentavasti viikko viikolta, ihanaa! Ja onneksi nämä pystyy palauttamaan, jos sävy on luonnossa aivan päin mäntyä.

Bubbleroom.fi

Bubbleroom.fi

Lontoon reissu on reilun kuukauden päästä, ja mitä täältä ei löydy, niin Lontoosta on sitten löydyttävä. Rankkaa shoppailua tiedossa koko lomaksi siis! Tännekin voisi ostoslistaa vähän häiden osalta päivitellä piakkoin :) Ja ihanaa, vihdoin viikonloppu! Minkku

Olkkarin uutta ilmettä

Viimeksi, kun olohuoneen täällä esittelin, ei mennyt kauaakaan, kun matto ja verhot lähti vaihtoon. Verhot riipaisin sitten alas, ennen kuin niitä täällä kerettiin edes kunnolla nähdä. Myönnän, joskus olen turhan nopea liikkeissäni, mitä sisustukseen tulee! Nyt kuitenkin kuvailin vapaapäivänä vähän olohuoneen ilmettä tällä hetkellä, ennen kuin joulu saapuu sinnekkin.

Sama tila, eri tunnelma ja päivä. Huonekuusi on seilannut ties missä nurkassa milloinkin, vaikka sen päämäränä oli parvi.

Tällä hetkellä olohuone muistuttaa lähinnä sairastupaa, koska sähkömies on jokseenkin pitkällä sairaslomalla. Toivotaan pikaista paranemista!

Kotoisaa sunnuntaita, Minkku.

Kurkistus jouluun

Moi!

Eilen oli kunnon raivosiivouspäivä! Ajatukset on pyörineet viime viikkoina oikeastaan pelkästään hääjutuissa, sisustuspuolen jäädessä hiukan varjoon. Eilen kuitenkin kaivoin vähän joulukoristeita laatikoista ja fiilistelin joulua. Vielä en kuitenkaan mitään kummempaa laittanut esille.

Ostin viime vuonna valkoisen joulukuusen, ja jostain kumman syystä en haluaisi kaivaa sitä varaston perukoilta täksi jouluksi esille, mutta katsotaan, onko vaihtoehtoja. Mieluiten haluasin jonkun kuivan risunkarahkan, minkä koristelisi sitten kauniiksi! Sopivaa ei lenkkeillessä ainakaan vielä ole tullut vastaan, pitää olla valppaana! Oikea kuusi ei ole vaihtoehto allergian, ja niiden hiivatin neulasten takia. Harmi kylläkin, koska kuusen tuoksu on niin ihanan jouluinen. Onneksi tuoksukynttilöilläkin saa loihdittua joulun aromeita!

Koristeet ovat punaista, valkoista ja hopeaa. Glitteriäkin löytyy. Luulen, että samoilla sävyillä mennään tämäkin joulu. Toki pitsijuttuja on eksynyt koristelupuolellekin, kovin yllättävää sanoisin.

Joulufiilis on muuten vielä toistaiseksi hukassa. Ehkä se siitä lähtee, kun päästään joulukuun puolelle.

Tosi ihanaa viikonloppua!

Minkku

Rannekorurakkaus!

EN KESTÄ!

Tilaamani vintagerannekoru tuli vihdoin ja se on niin kaunis! Silkkaa rakkautta! Tiedättekö tunteen, kun jotain on pakko saada? Tämä oli ehdottomasti yksi sellaisista jutuista! Tässä ensimmäinen hääpäiväni koruista, olkaat hyvät!

Ihan pöhköä olla näin hurmiossa jostakin korusta, anteeksi vain turhamaisuuteni, mutta vähän saa hehkuttaa! :D

Minkku

Villakoira hääkuvissa

Joudun ehkä pyörtämään puheeni valokuvauksen ajankohdasta vihkimisen jälkeen. Aikaisemmin kävi jo mielessä, että villapöksy Olivia ottaisi osaa kuvaukseen. Tai ainakin osaan kuvista. Silloin tämä ensimmäinen kuvaussessio olisi järkevintä järjestää ennen kirkkoa. Tukkajumala muutenkin rakastaa olla kaikessa mahdollisessa messissä, joten tämähän ei voi epäonnistua :D

Miksi sitten villakoira hääkuviin? No sehän on hurmaava perheenjäsen, joka ehdottomasti ansaitsee osuutensa kuvissa. Ollaan aika tiivis kolmikko muutenkin, joten en näe mitään syytä, miksi se ei osallistuisi suureen päiväämme edes jollain tavalla. Villakoirasta kun ei lähde karvaakaan (muuten kuin harjaamalla), niin ei tarvitse pelätä hääpuvun karvakuorrutusta myöskään.

Katsokaa nyt, miten herttasia kuvia!

kuva täältä

kuva täältä

kuva täältä

Pidän näistä kuvista hirmuisen paljon! Voisitko itse kuvitella koiraasi hääkuviin?

 Minkku.

Mekkometsästys, osa 2

Moikka!

Viime viikon lauantaina sovitin häämekkoja ensimmäistä kertaa. Kaaso kertoi ilmeeni vaihdelleen epätoivosta ja järkytyksestä ties minkälaisiin variaatioihin. Tiedätte varmaan esimerkiksi farkkujen sovittamisen (rankaksi urheilusuoritukseksi myös kutsutaan) ihanuuden. No, tämä mekkoihin sukeltelu olikin sitten vähän erilaista, kuin normipukukoppikeissi Zarassa. Myyjä eli mekon päällepukija oli onneksi mukava. Selvittiin molemmat hengissä ulos pukukopista. Kamalan vaikea selittää, mutta kokemuksena aika kullanarvoinen. Äkkiä nimittäin kyllä selvisi, mikä sopii ja mikä ei, ja se on loistava juttu se!

Mekon tyyli on selkeytynyt entisestään, joskaan se ei kovin paljoa poikkea aiotusta. Hämmennyksekseni kapeahko mekko näytti parhaimmalta. Olkaimet on oltava ehdottomasti, en tiedä miksi tuubimainen yläosa häiritsi niin kovasti sovittaessa. Eli ihana pitsimäinen yläosa edes jonkunlaisilla olkaimilla ja kapeahko alaosa. Paino sanalla kapeahko. Kapean kanssa mennään jo ihan metsikköön. Aikasemmat mekkopohdiskelut ovat täällä.

Laahus on myös asia, joka mietityttää. Minkähän mittainen on jo liikaa? Toisaalta himppanen pituutta laahuksessa näyttää niin hyvältä kuvissa, mutta käytännön puoli sitten... Ilmeisesti mekkojen tuijottelu on tuottanut tulosta, kun laahuksetkin alkaa näyttää jo jokseenkin hyviltä. Nyt kuitenkin itse mekkokuviin.

Varoitus! Kuvat sisältävät paaaljon pitsiä :D

Mekko 1.
PLUSSAT: Ihanat sirot olkaimet. Takaa kaunis ja sopivan mittainen laahus.
MIINUKSET: Edestä helma muistuttaa hiukkasen mummon verhoja (ei välttämättä huono asia). Johtuu varmaankin juuri tuosta kerroksellisuudesta, mikä takaosassa on taas toimiva.

Dressilyme.com

Dressilyme.com

Mekko 2.
PLUSSAT: Ihanan erilainen yläosa. Ja selkä. Ja söpöt napit!
MIINUKSET: Laahus ehkä liian pitkä.

Dressilyme.com

Dressilyme.com

Mekko 3.
PLUSSAT: Upea mekko, ihanat pitsit.
MIINUKSET:  Timanttivyö.

myday.fi

Näistä yksi on todellakin ylitse muiden, arvaatko mikä?

Terkuin, Mekkomaniaminkku

Sormusta vailla ja yksi löytö

Moi!

Olen viimeiset kaksi tuntia pyörinyt erilaisilla sormussivustoilla perjantai-illan ratoksi. Nyt olenkin varmasti enemmän pyörällä päästäni, kuin ennen tätä pientä surffausruljanssia.

Alkuperäinen ajatus oli muokata jostakin sähkömiehen äidinäidin sormuksesta vihkisormus, mutta harmi vain mikään niistä ei ollut oikein sinne päinkään. Taidan omata aika vaativan (omaperäisen) tyylin muutenkin, joten tästä saan syyttää kyllä ihan itseäni. Ylivoimaisesti kaunein ajatus, kun sormuksessa olisi ollut uutta sekä vanhaa, ja ennen kaikkea tunnearvoa. Ei se mitään, tähän ei maailma kaadu!

Sormuksen kohdalla toiveena on valkokultainen, ajaton, jossa on hillittyä kimallusta, mutta tylsä ei saa olla. Siinä on oltava joku juju.

Selatessani eri sormuksia, päädyin ihastelemaan vintageluomuksia. Huomasin ajattelevani, kuinka kiehtovaa onkaan, että sormus on nähnyt elämää! Voi jestas, se on kuitenkin vain sormus. Sieltäkin kyllä löytyy todellisia helmiä, varsinkin Etsystä, mutta haluanko jonkun tuntemattoman ihmisen sormuksen? Vai onko sillä mitään väliä, jos sormus on omasta mielestä juuri se kaikista kaunein?

Saa nähdä, minkälaiseen rinkulaan lopulta päädyn näiden ajatusteni kanssa.

Kuitenkin, jotain hyötyä tästä seikkalustani vintagekorujen ihmeellisessä maailmassa kuitenkin oli, sillä tilasin juuri äsken itselleni tämän kaunokaisen! Tässä rannerenkaassa yhdistyvät jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä!

Kuvat kultatukku.fi

Olin todella hämmentynyt löydöstäni, koska olen monen monta kertaa selaillut kultatukun sivuja ja vasta nyt huomasin, että siellä myydään myöskin käytettyjä aarteita/vintagea. Vautsi!

Ps. Huomenna on tiedossa riipuskurssi, joten koruja ei tästä viikonlopusta puutu!

Ihanaa perjantaita! Minkku

Mekkometsästys

Tiedän pääni sisällä tarkalleen, minkälaisen mekon haluaisin pukea päälleni hääpäivänäni. Budjetti ei mekon kohdalla ole kovin suuri, koska mieluiten käytän rahat yhteiseen häämatkaan, kuin yhden päivän käytössä olevaan mekkoon. Olenkin tehosurffailut villinä netissä kaikennäköisiä mekkoja ja muutama potentiaalinen ehdokas on tullut vastaan. Mutta, joka mekosta puuttuu se jokin (eli pitsi) tai sitten kaikkea on liikaa. Malliltaan etsin A-linjaista mekkoa, joka myös laskeutuu kauniisti. Merenneitomekot ei tule kysymykseenkään tällä lantiolla, eikä myöskään valtava kermakakkumekko houkuttele. Mekossa ei myöskään saisi olla ainakaan kovin suurta laahusta, koska tämä kömpelö on turvallaan muuten alta aikayksikön.

Eilen luulin löytäneeni sen oikean, kunnes pähkäilin asiaa yön yli ja tulin siihen lopputulokseen, että mekon alaosa on sittenkin vähän liian pliisu. Se siitä sitten ja metsästys jatkukoon!

 Tässä on sen tyyppisiä mekkoja, mitä voisin kuvitella pukevani päälleni:

Mekko 1. Selkämys on kerrassaan herttainen! Napit myöskin kivat.

mekko 1 jennyjoseph.com

Mekko 2. Kaunis pitsikirjailu.

mekko 2 tbdress.com

Mekko 3. Hauska hattaramainen alaosa olematta kuitenkaan liian pöyhkeä.

mekko 3 jenjenhouse.com

Mekko 4. Kaunis yläosa ja söpöt ruusukkeet.

mekko 4 jenjenhouse.com

Näistä yksi mekko mietityttää edelleen, inhottavaa jahkailua :D Mikä mielestäsi on kaunein vai onko mikään? Millainen on unelmiesi mekko hääpäivänäsi? Minkku

Makuuhuone

Tässäpä tämä, kaikessa pienuudessaan. Ei paljoa ylimääräistä mahdu, sänky vain. Ja kaksi vaatekaappia kiinteiden kaappien lisäksi. Kaikista pienin makkari, kaikista kolmesta asunnosta, missä ollaan yhdessä sähkömiehen kanssa asuttu. Haaveilen suuresta huoneesta, missä olisi hyvin tilaa esimerkiksi isolle nojatuolille, lipastolle ja pehmeille, suurille matoille. Ja joillekkin ihanille lattiavalaisimille ja ja...

Reilu viikko sitten näytti tältä...

Villakoira kuvausrekvisiittaa

Timangi

... Ja nyt tältä. Päällystin seeprataulun tapetilla. Seepra onkin kiikkunut seinällä kauan! Ja uusi virkkaamani matto päätyi myös makkariin.

Tummat vaatekaapit ovat Ikean mallistoa ja ainoat tummanruskeat huonekalut, mitä edellisen kodin sisustuksesta on enää jäljellä. Siellä olikin vähän tummempi meininki, kuin mitä nykyisessä kodissa. Vaatekaappien tilalle olisi ihana saada jotain ihan muuta, mutta taitaa olla mahdoton ajatus vähäisen kaappitilan vuoksi.

En tiedä miksi juuri makkari on olevinaan kauhean ongelmallinen sisustaa, ja siihen onkin tietynlainen viha-rakkaus-suhde. Päiväpeitto on ostoslistalla, nyt siinä pyörii vaihtelevalla menestyksellä torkkupeittoja. Yksivärinen suuri päiväpeitto, kiitos.

Kun katselee kuvia omasta kodista, huomaa jotenkin paremmin ne itseään ärsyttävät jutut. Täällä kuitenkin hengaillaan joka ikinen päivä, niin silmä tottuu mihin vaan. Kuvista ne tyhmät jutut jotenkin sitten pomppaa silmään. Ajattelin pysyä positiivisella linjalla ja pitää tätä hyvänä juttuna :)

Minkku.

Virkattu matto

Hiphei!

Työkaverin innoittamana halusin virkata oman maton! En ollut virkannut sitten yläasteen, ja silloinkaan se ei tainnut olla ihan mun juttu. Ajatuksesta se lähti, ja marssittiin siskon kanssa Oulunkylään Lankamaailmaan. Onneksi otin etukäteen vähän selvää, mitä kaikkea tarvitsen, koska tuolla oli vaikka minkänäköistä lankaa ja tarviketta. Sisko totesikin huvittuneena, että ihan sama asia, kuin oltaisiin oltu autokaupoilla; mistään ei ymmärrä mitään! Hihhih. Ostin lopulta 3 kg harmaata trikookudetta.

Sain etukäteisjoululahjaksi anopilta tämän Molla Millsin Virkkuri-kirjan. Ohjeet ja kuvat olivat selkeät, ja voin todellakin suositella maton virkkaamista kenelle vain, loppupeleissä todella nopeaa ja helppoa.

Hintaa matolle tuli reilut 20 euroa. Halkaisija on noin 90 cm. Eihän lopputulos tietenkään ole ammattilaisen käsialaa, mutta itsetehtynä sen ei tarvitsekaan olla niin prikulleen. Pienet virheet ja muhkurat antavat matolle lisää luonnetta, eikö vain? Matto tosin kaipaisi vielä höyrytyksen, jotta se asettuisi lattialle vieläkin paremmin.

Ette ikinä arvaa, kuka ainakin menetti sydämensä tälle matolle?

Voi kyllä, kuvausassistenttini taas vauhdissa!

Minkku