+1 loistava ostos

Moikkis.

Koska on ollut kamala ukkonen, eikä kovin ahkerasti ulkoilua oo tullut tänään harrastettua, niin koti koki pientä muodonmuudosta ja suursiivousta jalkalistojen hinkkausta myöten. Kuuluuko vapaapäivänä olla näin puhki? :D

Seuraavan kerran kun haluan massiivipuuta tai vastaavaa olevan olohuoneen pöydän, joku saa luvan kieltää mua. Sen liikuttelu ei oo sieltä helpoimmasta päästä. Terkuin mustelma ranteessa (öö.. ranteessa!?).

Siirsin sen vielä KAKSI kertaa edestakaisin, kun ekalla kerralla sen alla oli sittenkin ihan väärä matto. Tahdonvoimalla se painava pöytäkin liikkuu. Nyt on onneksi kaikki paikallaan, toistaiseksi. Apurin paikka näihin hommiin on vapaana, jos ja kun sähkömies ei kerkeä auttamaan hullun kiilto silmissä riehuvaa vaimokettaan :D

Kerkesin toki myös shoppailla. Esimerkiksi Anopille ensimmäisen joululahjan. (elokuussa?!) Oon niin ylpeä itestäni! Näin ajoissa! Kohta pitää huolestua omasta mielenterveydestäni kyllä jos sama suunnitelmallisuus jatkuu. Sisko katsoi mua vähän hassusti, kun totesin löytäneeni loistokkaan joululahjan.

Mutta nyt siihen tarpeelliseen ja hyvään ostokseen. Koska ensi elokuussa sataa varmasti aivan yhtä paljon kuin nyt, niin on hyvä varautua pahimpaan. Tällä ei tulvasta ihan selviä, mut ainakin hiukset pysyy kuivana! Tällaista olen etsinyt kuumeisesti tovin ja nyt se löytyi! Ja kaksi mahtuu ainakin alle. Tai vaihtoehtoisesti yksi villakoira.

Koru löysi myös tiensä luokseni, pitäähän sadepäivänä olla jotain piristystä.

Uusi kalenteri, puinen tähti ja Green Gaten keittiöliina kevensivät myös lompsaani tänään hitusen. Kalenteri tollaista hääkuosia, (joo tiedän, vähän lähtee käsistä..) mutta keittiöliinan kuosi on suloista! Meille on kauheasti eksynyt harmaata kotiin valkoisen ja ruskean seuraksi, ei haittaa yhtään.

Loppuillan taidan lepuuttaa kipeytynyttä rannettani ja kuunnella sateen ropinaa ja syödä lasagnea.

 Minkku

Hääsuunnittelut; ajoissa, myöhässä vai aikataulussa?

No mitä sitten on jo tehty?

Pyydetty kaasot ja bestman tehtäviinsä
Varattu juhlapaikka
Tehty alustava kutsuvieraslista
Suunniteltu hiuskukat
Tehty alustava istumajärjestys (tässä hommassa olen ajoissa :D)
Löydetty yksi hääpuku ylitse muiden (ei sovitettu, vaan kuolattu)
Askarreltu mallikappale kutsukortin kannesta ja vieraslahjasta
Ostettu jatkokengät
Suunniteltu (ja hiukan toteutettu) koristelupuolta
Ostettu kaikennäköistä rekvisiittaa juhlapaikalle
Pitopalvelu, menu vielä auki

Taas saan aikaan kohta paniikin, kun melkein puoli vuotta suunnittelua jo takana ja tuossa asiat mitä aikaan on saatu. Voi hyvää päivää. Ajatuksen tasolla voikin se päähänpinttymä toimia, ettei hetkeä ennen häitä tarvitse muuta kuin odottaa. Tuskin toimii tän morsion kohdalla. Elokuu 2015 tulee rytisten! No onneksi ensi viikolla saa toivoa vihkiaikaa, ja se selviää 16.9, saadaanko toivomalle päivälle kirkko. Jos ei, niin sitten otetaan kehiin plan B, jota ei kyllä vielä oikeastaan edes ole olemassa.

Jännittää!

To do-lista onkin sitten loputtoman pitkä. Palataan siihen vaikka sitten, kun se on lyhentynyt edes muutaman asian verran.

Luulen, että olisi korkea aika pitää asian tiimoilta palaveri, ja kartoittaa esimerkiksi loppuvuoden hoidettavia asioita. Voisi helpottaa kummasti tätä sekasotkua pääni sisällä ;)

Minkku

Olohuone

Huoneista lemppareimpaan, olohuoneeseen. Rakastan tätä huonetta kuuden metrin huonekorkeuden takia! Lisärakkautta huonetta kohtaan lisää samankorkuiset ikkunat. Vaikkakaan alasti ei kannata hyppiä pimeällä niiden edessä, näkyy muuten varmasti naapurikylään asti. Käytännön syistä puolesta välistä lasia roikkuu pimennysverhot, nuo rumilukset, mutta ilman niitä telkkarin katselu, ainakin sähkömiehen mukaan, on mahdotonta. Täytynee alkaa metsästää siis uusia potentiaalisia verhoehdokkaita. Pimentävällä ominaisuudella. Kompromissit...

Kattovalaisin on pitsiä, mitäs muutakaan. Huonekorkeus asettaa omia vaikeuksiaan seinien sisustamiselle. Pentikin puuhevoset olen saanut tulevalta anopilta lahjaksi, lempparijuttuja nekin! Joku päivä pitäisi varmaankin kavuta tuonne ylös ja pyyhkiä pölyhuntu pois raukkapoloisilta. No jos sitä ennen joulua viitsisi.

Sohva on koko perheen lepopaikka. Uusi, hieman ehkä vaaleampi, on jossain välissä ehdottomasti ostoslistalla. Tummanruskea on alkanut tuntumaan ainakin omaan silmään tunkkaiselta, varsinkin kun verhot on lähestulkoon samaa sävyä, ja matostakin sitä samaa ruskeaa löytyy. Eli olohuoneen sisutus olisi jossain määrin päivityksen tarpeessa. Pikapäivityksen saisi jo aikaan uudella matolla ja verhoilla, täytyy ehkä käydä ostoksilla ensi viikolla.

Jos jollain on vinkkejä, miten saan naamioiutua tuon pistotulppahirvityksen, niin otan auliisti ideoita vastaan. Täytyy olla järjen jättiläinen, kun se on tuohon kohtaan tyrkätty. Seinän reunaan? Kummallista.

Kivaa sunnuntain jatkoa! Tää lähtee pesemään ja puunaamaan villakoiraa.

Minkku

DIY pitsikukat

Moi.

Mulle tuli omituinen paniikki, koska häihin on aikaa 366 päivää. Ehkä hieman huvittavaa. Paniikin vallassa tuhlasin yhden kokonaisen päivän etsien hääkampauksen sekaan laitettavaa kukkaa, koska en halua huntua. Lopputulos oli se, että päätinkin itse tehdä sellaisen, koska tarpeeksi kivaa ei löytynyt mistään. Samalla ratkaisin sähkömiehen ja bestmanin rintakukka-ongelman. Samanlaiset pitsikukat, kuitenkin erilaiset, pienemmät ja miehekkäämmät. Ja kaasoille kanssa! Ja äideille ja iseille! Okei no ainakin morsiamelle.

Hätäpäissäni pilkoin palasiksi kaksi pitsitoppia. Hullu mikä hullu. Ei ollut olevinaan aikaa lähteä kangaskaupoille. Tässä taas nähdään, kuinka kaikki pitää heti päästä kokeilemaan. Töissä oli vaikeaa keskittyä mihinkään, kun pitsikukkaset valtasi mun aivolohkot. Mulla ei sitten tietenkään ollut helmiä. Tai oli, mutta aivan vääränlaisia. No mitäs muutakaan sitten voisi käyttää, kuin korviksia? 

En tajunnut ottaa kuvaa tekovaiheista. Kädet olikin aikalailla varattuina siinä hommassa. Leikkasin ensin kartongista ympyränmuotoisen palasen, ja siihen sommittelin neliönmallisia pitsinpalasia kaksinkerroin taitettuina, yksi kerrallaan. Samalla ompelin parilla pistolla kiinni ne kartonkiin. Tätä samaa toistelin niin kauan, kunnes tekele näytti jokseenkin kukkaselta. Loppusilauksena helmi vaan kiinni ja siinäpä se! Eipähän tarvitse enää etsiä. Tosin ajattelin tehdä itselleni ehkä vieläkin suuremman.

Harvemmin olen tehnyt mitään milloinkaan itse, ja nyt oikein alkanut puuhastelemaan. Hassua.

Minkku.

Eteinen

Heippis.

Meidän koti. Vähän alle 60m2, plus vielä parvi, oikeastaan tutummin peliluola.  (Mainittakoon vielä, että tämä kyseinen pulju ei kuulu mun vastuualueisiin mitä siivoukseen tulee.) Parvi ei sisälly viralliseen neliömäärään, edellinen asukas sen tänne oli rakennuttanut. Kuuden metrin huonekorkeus olohuoneessa sen kivasti mahdollistaa. Kattohuoneisto, kavereiden kesken perinteinen penthouse. Oma kolo, himppe, himpsu, hima, kotsa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, tervetuloa kurkistamaan peremmälle!

Kaikki alkaa tietty eteisestä. Paljon peiliä. Jos sekunnissa unohtaa, miltä kampaus näytti isosta peilistä, voi suorittaa pikavilkaisun vielä pikkupeilistä ennen kun lähtee juoksemaan tukka putkella junaan. Ja tietty sataa ja sateenvarjo on kotona ja joo.. Täytyykö sanoa muuta kuin maanantai?

Tähän tilaan oon etsinyt kattovalaisinta ikuisuuden, mutta se ei vaan löydä mua! Ihan kummallista. Nyt siellä killuu tylsyyden huippu. Oon oikeesti ostanu tähän jo muutaman erilaisen, mut ei nekään käyny. Sitä oikeeta odotellessa sitten.

Lipasto ja isot peiliovet kätkee taakseen kaiken, mitä ulkona voi tarvita (mm. se sateenvarjo) Ne on tosi kätevät. Kehyksen äiti bongasi viime kesänä jostain maalaiskirppikseltä. Se oli tunkkanen keltainen, kun äiti luovutti sen mun hellään huomaan. Maalasin sen samantien kiiltovalkoiseksi partsilla, ja edes puulaatat ei menneet yhtään maaliin. Olisin voinut pitää nämä työskentelytavat mielessä seuraavia projekteja ajatellen.. Terkuin laikkulaatat. No joka tapauksessa,  kehys on ehdottomasti yksi mun lempiasioitani kaikista mun tavaroista!

the kehys

Näkymä ulko-ovelta ruokailutilaan. Punainen karvapallo kuuluu vakiona sisustukseen.

 Eteinen on loppupeleissä oikein toimiva. Olivialla on oma naulakko,että löytäisin edes sen valjaat kiireessä.

Ps. Kauheen hämäriä kuvia pikaisesti räpsittynä puhelimella. Hyi minua.

Pps. Lisää jatkoa maanantain epäonnelle. Tietokoneesta hajosi juuri kovalevy. Epäonnen viikko, here i come! Voi saakeli. 

Teema

Rakastan pitsiä ylikaiken. Eniten se miellyttää silmää rouheiden asioiden rinnalla, kuten esimerkiksi mustan nahan seurana, tai kuluneen puun kaverina. Tästä lähti teeman suunnittelu etenemään. Toki jos juhlapaikka olisi ollut eri kuin mikä on jo varattu, pitsiä olisi mahdollisesti hillitymmin. Häitä juhlitaan kunnostetun navetan ylisillä. En voisi olla tyytyväisempi tähän paikkaan! Väreiltään neutraali sisustus, kulunut puulattia, kristallikruunuja, esiintymislava ja tunnelmavalaistus. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis, ja koristeluille tilaa antava juhlapaikka. Jopa sähkömies oli innoissaan navetan ensivisiitillä.

Pitsin lisäksi juutti ja muut maanläheiset jutut kuuluvat suunnitelmiin. Väreinä nähdään valkoisen ja beigen lisäksi mustaa sekä ripaus mintunvihreää. Lempivärini konjakinruskea olisi pitsille myös oiva pari, mutta minttu tuo kuitenkin sitä raikkautta muuten maanläheiseen värimaailmaan.

Ihastuin myös mustavalkoisiin paperipilleihin, joita sitten raahasin Köpiksestä kilokaupalla kotiin. Harmi vaan, ettei laatu niissä ollut kovin hyvää, menee mössöksi alta aikayksikön. Oli tietenkin nimittäin pakko heti testata ne tositoimissa. Siideri, jääkahvi, normikahvi, viini, vesi, mehu, pirtelö. Aina yhtä toivoton lopputulos. Musta siis näkyy lähinnä tehosteena ja pienissä yksityiskohdissa.

Teemana siis maalaisromanttiset rustiikkihäät modernilla mustalla. Kuulostaako ihan sekamelskalta?

Minkku

DIY pitsiviirit

 Perjantai-illan puuhana askarreltiin sitten kaason kanssa pitsiviirejä! (Toisen kaason ollessa autuaan tietämätön extempore-askarteluista :D)

 Älyttömän nopeaa,edullista ja helppoa. Ja vitsi mitä söpöläisiä! Nämä viiriäiset sopivat loistavasti myös meidän hääjuhlan teemaan ja rustiikkiseen miljööseen. Niistä lisää myöhemmin, nyt vakavaa viirifaktaa!

Tarvitset:
-400kpl kakkupaperia. (okeiokei, vähempikin riittää! Mulla oli noin monta. Ja tarttee tilata lisää!)
-narua (paperinaru toimi moitteettomasti tehtävässään)
-liimaa/paperiliimaa/teippiä/tee-se-itse kaksipuoleista teippiä.

Simppeliä! Ja sitten vaan teippailemaan taikka liimailemaan! Ensimmäiset itsetehdyt koristeet,hyvä me! Kaikkea muuta epämääräistä pikkuhärpäkettä onkin sitten jo shoppailtu pussitolkulla...   Minkku

Ihan eka

TADAA! Voi vitsi, hyvä minä!

Viimeinkin täällä. On tätä suunniteltu! Mun koodarin taidot on kyllä yhtä hyvät, kuin puuhevosella, mutta ehkäpä sitkeys palkitaan. Ei saa olla itselleen liian ankara.

Blogissani  ykkösaiheena on meidän häät. Hyvänä kakkosena, ellei ihan tasa-arvoisena kilpakumppanina sisustus, suurin intohimoni. Kun inspiraatio iskee, se on sitten muuten menoa! Vähän niinkuin nyt tämän blogin kanssa. Jokseenkin utelias ja jännittynyt olo! Tärkeintä on nyt yksi ja sama sivusto, jolle koota suunnitelmat, siitä olen aivan innoissani! JEE! Aivan varmasti parempi, kuin kymmenen erilaista muumivihkoa siellä sun täällä. Erilaiset vihkoset ei tietenkään liity millään tapaa aikaisempaan organisointikykyyni...

Ajatuksena hääsuunnittelun ohella esitellä kotia. Luonnollisesti vasta sitten, kun jaksaa siivota, hihi. Kukaan ei ehkä jaksa kovin pitkään katsella kuvia sähkömiehen sukista. Sähkömiehen lisäksi perheeseeni kuuluu kääpiövillakoira, Olivia, pieni pumpulipeppu. Kaksi punatukkaista ja yksi blondi, siinäpä meidän family!

Minkku