Huoneista lemppareimpaan, olohuoneeseen. Rakastan tätä huonetta kuuden metrin huonekorkeuden takia! Lisärakkautta huonetta kohtaan lisää samankorkuiset ikkunat. Vaikkakaan alasti ei kannata hyppiä pimeällä niiden edessä, näkyy muuten varmasti naapurikylään asti. Käytännön syistä puolesta välistä lasia roikkuu pimennysverhot, nuo rumilukset, mutta ilman niitä telkkarin katselu, ainakin sähkömiehen mukaan, on mahdotonta. Täytynee alkaa metsästää siis uusia potentiaalisia verhoehdokkaita. Pimentävällä ominaisuudella. Kompromissit...
Kattovalaisin on pitsiä, mitäs muutakaan. Huonekorkeus asettaa omia vaikeuksiaan seinien sisustamiselle. Pentikin puuhevoset olen saanut tulevalta anopilta lahjaksi, lempparijuttuja nekin! Joku päivä pitäisi varmaankin kavuta tuonne ylös ja pyyhkiä pölyhuntu pois raukkapoloisilta. No jos sitä ennen joulua viitsisi.
Sohva on koko perheen lepopaikka. Uusi, hieman ehkä vaaleampi, on jossain välissä ehdottomasti ostoslistalla. Tummanruskea on alkanut tuntumaan ainakin omaan silmään tunkkaiselta, varsinkin kun verhot on lähestulkoon samaa sävyä, ja matostakin sitä samaa ruskeaa löytyy. Eli olohuoneen sisutus olisi jossain määrin päivityksen tarpeessa. Pikapäivityksen saisi jo aikaan uudella matolla ja verhoilla, täytyy ehkä käydä ostoksilla ensi viikolla.
Jos jollain on vinkkejä, miten saan naamioiutua tuon pistotulppahirvityksen, niin otan auliisti ideoita vastaan. Täytyy olla järjen jättiläinen, kun se on tuohon kohtaan tyrkätty. Seinän reunaan? Kummallista.
Kivaa sunnuntain jatkoa! Tää lähtee pesemään ja puunaamaan villakoiraa.
Minkku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti